|
PCL84
vastavaihe-vuorovaihevahvistin näytteli merkittävää roolia
kehitettäessä toimivaa putkilla toteutettua vaiheenkääntäjää
vastavaihevahvistimeen. Vastavaihevahvistimien yleisenä ongelmana
on korkeitten taajuuksien toisto. Tähän on kaksi pääasiallista
syytä. Ensiksi päätemuuntajan rinnalle kytkeytyy jaksollisesti
kahdella verkomuuntajan käämillä toteutetun anodivirtalähteen
käämien välinen kapasitanssi. Toiseksi pääteputkien
ohjainasteitten suuri amplitudi aiheuttaa Miller-kapasitanssin
merkittävää suurenemista. PCL84
vastavaihe-vuorovaihetestivahvistimissa saatiin kumpikin virhelähde
eliminoitua. Lopputuloksena oli loistava korkeitten taajuuksien
toisto.
Kehitystyön
tuloksena syntyi tässä esitelty vahvistin. Alkujaan tarkoitus oli
vain kehittää, testata ja verrata vastavaihe- ja
vuorovaihevahvistimia. Kehitystyön päätteeksi tarkoitus oli
purkaa vahvistin ja käyttää komponentit muualla. Kehitetty
vastavaihevahvistin kuitenkin ylitti selvästi odotukset.
Vaiheenkääntö-ohjainaste toimi hyvin paitsi
vastavaihevahvistimessa niin myös vuorovaihevahvistimessa. Näiden
kahden vahvistintyypin vertailu oli kehitetyssä konseptissa hyvin
helppoa. Näin syntyi idea viimeistellä vahvistin ja käyttää
kummassakin kanavassa kunnollista päätemuuntajaa. Varsinkin
vuorovaihekanava oli kärsinyt huonoista päätemuuntajista. Niinpä
viimeistelyssä pyrittiin tekemään kumpikin kanava mahdollisimman
hyväksi näiden kahden vahvistintyypin vertailujen
helpottamiseksi.
Vaikka
vahvistin toimii kaikilta osin hyvin, siinä on edelleen joitakin
kehityskohteita. Tapa, jolla tehdään molempien kanavien
negatiiviset jännitteet, aiheuttaa ylimääräisen maasilmukan
kanavien välille. Tämä on vältettävissä jakamalla
vuorovaihekanavan verkkomuuntajan anodikäämi kahtia ja
spesifioimalla muuntaja uudelleen. Erillisellä käämillä
käyttämällä puoliaaltotasasuuntausta, saadaan negatiiviset
jännitteet maateineen erotettua tehokkaasti toisistaan
(menetelmää tullaan käyttämään ECL82 vastavaihevahvistimessa).
Toiseksi vastuksien käyttö vaiheenkääntäjien
vakiovirtalähteinä ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla.
Menetelmä aiheuttaa yhteismuotoisen ohjausjännitekomponentin
pääteputkille. Käyttämällä putkea EF86 vakiovirtalähteenä
saadaan tilannetta korjattua merkittävästi. Kolmanneksi Hammond
1608 päätemuuntajan induktanssi on liian pieni parhaaseen matalien
taajuuksien toistoon vuorovaihekanavassa. Muuntajan
uudelleenkääminta (tai muun muuntajan käyttö) suuremmalla
induktanssilla korjaa puutteen. Näistä kehityskohteista tullaan
toteuttamaan ainoastaan päätemuuntajan uudelleenkäämintä.
|
