Ennakkokäsitykseni
mukaan SE-vahvistimet ovat suurisäröisiä. Tästä syystä
kiinnostus niiden testaamiseen on ollut kohdaltani vähäistä.
Seikka, että jotkut pitävät SE-vahvistimien saundia parhaana
putkivahvistimista, puoltaa myös tämän rakenteen tutkimista
saundin kannalta. Toinen kiinnostava tutkimuskohde on selvittää
mahdollisuudet SE-vahvistimien särön laskemiseen. Tähän
löytyykin tekniikoita. Yksinkertaisinta on monistaa pääteputkea,
joka laskee säröä vakioteholla. Toiseksi vahvistimeen voidaan
lisätä paikallinen vastakytkentä päätemuuntajan toisiosta
pääteputken/pääteputkien katodeille. Varsin eksoottisen
mahdollisuuden tarjoaa pääteputken ohjaaminen katodilta. Tämä
kuitenkin edellyttää puolijohdehybridin käyttöä ja jää siksi
tästä pois.
SE-vahvistimissa
voidaan käyttää kolmea erilaista rakennetta. Nämä ovat triodi,
pentodi ilman suojahilavastakytkentää ja sama
suojahilavastakytkennällä, ns. ultralineaarinen (UL) rakenne.
Näistä pyritään rakentamaan protot näiden ominaisuuksien
testaamiseksi. Protoja ei rakenneta systemaattisesti vaan aina
kulloisenkin tarpeen mukaan. Katodivastakytkentä sisällytetään
mukaan testauksiin.
|